Hyvinvointi & onnellinen arki

Nyt se iski! Nimittäin kaamosväsymys! Ei auta mikään, pakko myöntää! Aamulla heräsin tyypillisesti 6:30 ja suuntasin ensimmäisenä hakemaan tulitikkuja sytyttääkseni kynttilöitä. Tunnen itseni  oikein tuikkujen suurkuluttajaksi, kun sadan kappaleen tukkupakkaus on hetkessä loppu. Sitten menin keittiöön ja aloin hapuilla suodatinpussia keittääkseni kahvia. Ihmettelin aluksi kun käteni ei osunut oikeaan kohtaan ja puolipimeässä tihrustelun sijaan sytytin valot. Valon syttyessä tajusin, että suodatinpussipaketti ammottaa tyhjyttään. Ajattelin että ei hätää, keitän teetä kahvin sijaan. En ollut ymmärtänytkään, kuinka tärkeä aamukahvi on ollut, sillä se on niin itsestään selvä ruutini. Vasta tänä aamuna tajusin, kun sitä en saanutkaan, mikä sen merkitys on päivän käynnistymiselle. Pimeys, tuuli ja sade yhtäaikaa ja vuorotellen kyllä väkisinkin vaikuttavat mielialaan. Kun kyse on luonnonilmiöstä, emmekä sille mitään voi, on kaksi vaihtoehtoa: antaa sen viedä mukanaan tai taistella sitä vast

Olen viimeaikoina pohtinut paljon ihmisten käytöstä: omaani, työkavereiden, perheenjäsenien, ystävien, tuttujen, puolituttujen. Helposti tulee tuomittua ihmisten toimia suoralta kädeltä sen enempää miettimättä. Miksi joku sättii aviomiestään? Miksi joku ei huolehdi omasta terveydestään, vaikka sille selkeästi olisi aihetta? Joku syyttää epäonnistumisestaan aina muita. Eikö se vieläkään ole oppinut?  Näitä erilaisia tarinoita on arjessa pilvin pimein. Helppoa on olla ymmärtämättä. Todeta vain, että tyhmä mikä tyhmä. Kehittävämpää olisi kuitenkin pohtia, mitä ihmisen käytöksen taustalla on. Uskon, että suurin osa ihmisistä on pohjimmiltaan hyviä ja hyvätahtoisia. Meillä on kuitenkin omat motiivimme toimia eri tavoin eri tilanteissa. Jos ihminen ei välitä itsestään, eikä huolehdi omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, niin se ei suoranaisesti tarkoita, etteikö henkilö haluaisi olla terve ja hyvinvoiva. Luultavasti asia kaivertaa hänen itsensäkin mieltä ja huolettaa, mutta voimia