Hyvinvointi & onnellinen arki

Vuoden viimeisiä päiviä viedään. Olen viime vuosina yrittänyt kovasti pohtia elämää siltä kantilta, mitä olen oppinut. Siksi juuri näin loppuvuonna on kiva muistella aikaa taaksepäin ja pohtia tapahtumia, ihmisiä, kokemuksia ja minkälaiset asiat niihin ovat johtaneet. Hauskaa oli selata omia kirjoituksia vuosi sitten tähän aikaan. Silloin takana oli vuosi 2012, yksi tapahtumarikkaimmista ja ikimuistoisimmista vuosista elämässäni. Olin tehnyt muutaman hyvin rohkean päätöksen. Ilokseni voin todeta jatkaneeni rohkeaa linjaa ja saaneeni tänäkin vuonna unohtumattomia kokemuksia matkaan mukaan. Koen olevani tyytyväisempi elämääni, kuin koskaan aiemmin. Ehkä juuri seurauksena noista rohkeista valinnoista ja sydämen kuuntelemisesta. Paikalleen jääminen on minulle monessa merkityksessä kuin kisosana. Itsensä kehittäminen mahdollisimman monipuolisesti ja tutustuminen uusiin asioihin ja juttuihin ennakkoluulottomasti, on jotakin, mitä mikään tieto ei korvaa. Eihän kukaan voi tietää tai oll

Ihanaa joulunalusiltaa!  Aikaa on taas vierähtänyt. Miten tuntuukin, että viikot vaan kiihdyttävät tahtiaan entisestään aina näin loppuvuoteen tultaessa? Kovasti ajattelin, että olisin ajoissa joulujuttujen kanssa, kun on tullut jo syksystä lähtien poimittua kivoja lahjaideoita ja värkättyä jotakin pientä läheisille. Joulukuun alussa siivoilin myös keittiön kaappeja ajatuksella: kaappi päivässä. Nyt aikuisopiskelijana myös loppukiri tenttien ja etätehtävien muodossa on hieman hidastanut joulupuuhia. Iltamyöhällä olen saattanut kuitenkin valmistella jotakin pientä uuniin, askarrella hieman kortteja ja siinä samassa glögimukin kanssa tehdä paperihommia. No tämä on tarkoittanut välillä, että läppärin näppäimet ovat voineet olla piparitaikinassa ja jokin pellillinen on saanut tummemman sävyn, mutta ei se niin vaarallista ole. ;) Nyt istahdin tässä kirjoittelemaan ajatuksia jouluun liittyen. Samalla keittiöstä tulee porkkanan ja lantun maanläheinen tuoksu, porisevat juuri liedellä.  Jou

Valkosipuli tuoksuu kotiovelle. Italialainen iskelmä soi. Kynttilät tuovat tunnelmaa ja oliiviöljy,balsamico,suola ja pippurimylly koristavat rennosti katettua pöytää. On italialaisen illan aika. Sitä varten tarvitaan erityisesti hyviä raaka-aineita, kaunista italialaista musiikkia taustalle, lasilliset huippuhyvää italialaista luomuviiniä ja mikä tärkeintä - rentoa mieltä ja paljon naurua. Sain jokunen viikko sitten eräässä ravintolassa todella maukasta artisokkapastaa ja päätin kokeilla tästä myös omaa versiota. Syy, miksi kirjoittelen tässä nyt on se, että siitä tuli varsin herkullista. Yksi pikku vinkki, mistä saa monia hyviä raaka-aineita tähänkin ruokaan on Lidl. Se on kauppa, jonka olen löytänyt vasta ihan hetki sitten. Ostin sieltä todella laadukkaita terttukirsikkatomaatteja,yrttejä sekä aivan täydellistä marinoitua artisokkaa. Kaiken kukkuraksi edullistakin. Alkuun nautimme patonkia "kastettuna" perinteiseen oliiviöljy-balsamico-suola-pippuri sekoitukseen.

Heippa! Long time no see, vai miten se meni. Hieman on ollut puuhaa iltaisin etenkin paperihommien ja koulutöiden parissa, joten ei millään ole raaskinut sitä muuta aikaa enää tietokoneen äärellä viettää. Nyt kuitenkin keitin teetä, tein iltapalaa ja sytyttelin kynttilöitä ja istahdin tähän hieman kirjoittelemaan. Olen huomannut, että kovin monia alkaa taas pimein vuodenaika painamaan. Illat ja aamut ovat synkkiä ja tänäänkin heti kuudelta tuli vettä kuin saavista olisi kaatanut. Se on sitä nyt,eikä tuolle minkään mahda. Toivottavasti en ole ainoa ihminen, jonka mielestä se ei ole maailman isoin murhe. Ihan turhaa on itselleen toitottaa, kuinka on kesäihminen ja kuinka paljon inhoaa pimeää, kylmää ja talvea. Ajatuksen kääntäminen siihen suuntaan, että koittaa saada siitäkin ajasta irti niin paljon kuin mahdollista,helpottaa jo varmasti omaa oloa. Toisaalta se tuo ihanan vapauden tehdä sellaisia kaamosjuttuja. No mitä on kaamosjutut? Ne on niitä sarjassa viltti, kynttilöitä,hyvä

Syksyistä sunnuntaita! Rentouttava viikonloppu takana kaikenlaista pientä puuhastellen. On ihanaa viettää joskus aikaa ilman sen kummempia suunnitelmia ja leppoisasti touhuillen. Olo on kovin voimaantunut, kun on saanut treenata ja ulkoilla mielin määrin, kotona on puhdasta ja pyykit silitettynä odottavat uuden viikon alkua. Tunnelmia lenkkipolun varrelta: Syksy meren rannalla Maaruskan parasta antia! Nyt viikonloppuna on ollut aikaa panostaa myös hieman tavallista enemmän ruoanlaittoon. Syksyllä pataruoat houkuttavat helppoudellaan ja helposti saatavilla olevien raaka-aineiden ansiosta. Eilen karjalanpaisti luomuaineksista sai hautua kolme tuntia rauhassa ja sillä välillä oli kiva käydä ulkoilemassa ja hankkimassa punaiset posket ennen päivällistä. Tein karjalanpaistin seuraksi paahdettuja punajuuria. Hunaja, suola ja rosmariini toivat entisestään esille punajuuren aromikasta makua. Nyt vastanostetut punajuuret kypsyvät vielä k

Viikot ovat vierähtäneet arkisissa merkeissä, höystettynä pienillä ja kauniilla juhlan hetkillä. Nautin syksystä ja sen tunnelmasta kovin paljon. Ehkä siksi, että olen syyskuussa syntynyt. Pimeät illat kynttilöitä poltellen ja kirjaa lukien, sekä ulkoilu kirpeässä meri-ilmassa ovat minulle suorastaan nautinto. Huomenna ajattelin ottaa korin mukaan ja lähteä keräämään suppiksia. Ihanaa! Puolukat ovat jo pakkasessa,mutta sienet ja karpalot olisi tarkoitus vielä säilöä talven varalle. Mitä tänään syötäisiin? Se ainainen, arkinen ja jokapäiväinen kysymys. Vastauksen pitäisi olla vielä jotakin helppoa, kaikille maistuvaa,terveellistä ja mahdollisimman nopeata valmistaa. Välillä tuntuu, että tässä kohtaa pää lyö ihan tyhjää ja ideat ovat välissä. Tänään oli ihan tavallinen arkiaamu. Heräsin aikaisin tekemään töitä, suuntasin jumppaan ja matkalla kotiin poikkesin kaupassa. Olin päättänyt valmistaa kanaa ja mietin,miten saisin mukaan mahdollisimman paljon kasviksia. Päätin valmistaa wokin. O

Eräänä kauniina heinäkuisena kesälauantaiaamuna lähdimme ystäväni kanssa piipahtamaan torilla Sipoossa. Osteltuamme paikallisten tuottajien juureksia, vihanneksia ja maukkaita leivonnaisia kotiinviemisiksi, päätimme poiketa vielä kahvikupposilla. Ystäväni tiesi erään viihtyisän paikan Gumbostrandin lähellä, johon suuntasimme. Ajoimme auton pihaan ja aamuvirkkuna olimme koputtelemassa jo pian yhdeksän jälkeen punaisen puurakennuksen ovella. Avoinna olevasta ikkunasta huudettiinkin jo, että "tulkaa sisään vaan!". Jo tässä vaiheessa kahvihammasta ja herkkusuiden makunystyröitä kolotti, sillä tuoreen pullan tuoksu oli leijunut päärakennuksesta pihalle asti. Itsekin leipomisesta, ruoanlaitosta ja kaikesta itsetehdystä pitävinä, kiinnitimme heti huomiota perinteisiin ja kotitekoisiin leivonnaisiin, kauniiseen esillepanoon,kodikkaaseen sisustukseen ja erittäin ystävälliseen ja aitoon palveluun. Valinnan vaikeushan meille lopulta iski! Päätimme maistaa täytettyjä itsetehtyjä sämpylöi

Kun katson ikkunasta ulos tänä sateisena keskiviikkoaamuna, sataa tihuttaa ja lapset kipittävät kouluun reput selässä ja kumpparit jalassa. Syksy it is! Ei ollenkaan huono asia. Rentouttavan ja lämpöisen kesän jälkeen on kiva palata takaisin normaaliin arkeen ja rakentaa ruutiinien ympärille syksyistä rentouttavaa puuhaa. Ulkoilu raikkaassa syysilmassa, sienimetsällä tallailu ja tunnelmalliset illat kynttilöitä poltellen odottavat. Juhlistimme viime viikonloppuna syksyn alkua yhdessä ihanien 6.-8.- luokkalaisten tyttöjen kanssa. Mukana oli rakas kummityttöni ja hänen siskonsa, sekä muutama heidän kaveri. Pohdin, että mikähän olisi sopiva menu tällaiseen esiteinityttöjen perjantai-illan viettoon. Eipä tarvinut kauaa miettiä, kun päätin valmistaa tuon ikäisten makuun varmasti osuvan jenkkimenuun. Mitäpä muutakaan, kun itse tehtyjä hampurilaisia ja mutakakkua. Hampurilaisiin halusin tuoda edes pienen häivähdyksen terveellisyyttä täysjyväsämpylöillä. Mutakakku sai ylleen tyttömäisen kori

Heippa! Iloista elokuun alkua. Kesä on vierähtänyt nopeasti, mutta onneksi loppukesän lämpöisiä päiviä ja pimeitä iltoja on vielä edessä. Heinäkuu on mennyt töitä tehden,opiskellen ja sopivasti rentoja päiviä vietellen maalla ja merellä. Kesä lienee onnistunut, koska mieli on levännyt,vitamiinit on säilötty talvea varten ja uusia elämyksellisiä kokemuksia on roppakaupalla tarttunut matkaan mukaan. Parhaita muistoja kesältä ovat kuitenkin mielestäni kaikki ne ihanat,pienet ja kauniit hetket, kuten aamiainen merenrannalla, kirjan lukeminen raikkaassa kesätuulessa tai pitkä lenkki auringossa. Elämän pieniä asioita, jotka merkitsevät paljon. Arki on taas kovin tervetullutta ja syksyä odotan innolla! Kesäpuuhien lomassa olen lueskellut paljon kaikenlaista ja jotenkin tässä hetkessä Tommy Tabermannin koskettavat tekstit ja runot ovat olleet suosiossani. Ajattelin jakaa niistä parhaita paloja tässä hieman kesäisten kuvien kera. Minne, minne kysyin, tyhmä kun olin Yhdessä, sinä vastas

Hieman on kesäkuussa kiirusta pidellyt, opintojen ja töiden parissa. Italian opinnot kaiken muun ohessa työllistivät aika mukavasti, sillä tahti alkeiskurssilla oli kova tiiviistä sisällöstä johtuen. Kieli on kuitenkin mielettömän kaunis ja kovasti odotan, että pääsen niitä vähäisiäkin taitoja joskus hyödyntämään esimerkiksi jollekin ihanalle viinitilalle. ;) Pohjois- Italia on aikalailla tullut koluttua, mutta keskeltä ja etelästä on paljon upeita paikkoja näkemättä. Ajattelin tässä jossakin vaiheessa järjestää illanvieton, jossa varmasti maistellaan jotakin la cucina italiana- herkkuja, voisin niistä tehdä tännekkin jonkinlaisen postauksen. :) Juhannuksena kuitenkin sain ihan täysin rentoutua ja nauttia Suomen ainutlaatuisesta ja upeasta kesästä. Kokonaisuudessaan keskikesän juhla oli yksi parhaimmista ja upeita muistoja kertyi taas matkaan mukaan. Juhannukseen kuului puusaunan pehmeitä löylyjä, maukasta grilliruokaa ensiluokkaisista aineksista, kokkoristeilyä Porvoon saaristossa,

Terveisiä maalta! Ajelin alkuviikosta muutamaksi päiväksi rauhoittaviin maalaismaisemiin. Ensi viikolla alkaa tiukat kesäopinnot, joten otin tähän väliin hetken hengähdystauon ja tein jotain aivan muuta, mitä normaaliarki pitää sisällään. On upeaa huomata, kuinka päivä päivältä luonto muuttuu. Ensin oli valkovuokot, sitten kaunisti kielot ja tuomen kukat ja nyt sireenit alkavat vähitellen saamaan täyden kukoistuksen ylleen. Aivan ihana oli myös ajella ja katsella ikkunasta peltomaisemaa, sekä niin kauniin sävyisiä koivuja. Itselläni ei edes ole mitään ihmeempää matkakuumetta mihinkään, sillä nautin Suomen kesästä niin paljon. Ja täälläkin on koluttavana vielä monen monta paikkaa ja nähtävyttä. Ei muuta kun kartta käteen ja kesäreissua suunnittelemaan. Jo muutaman päivän pyrähdys virkistää kummasti, etenkin kun vaihtaa hetkeksi maisemaa ja puuhailee jotakin tavanomaisesta poikkeavaa. Nautiskelin pehmeistä puusaunan löylyistä, aidolla tulella valmistetusta grilliruoasta,aamukahvista

Valoisat aamut ovat innoittaneet luonnostaankin aamuvirkun nauttimaan aamiaisesta kaikessa rauhassa. Aamu on muutenkin mielestäni ihanin hetki päivässä. Herään usein ilman kelloa puoli kuuden ja kuuden välillä. On ihanaa nousta aikaisin ja valmistautua kaikessa rauhassa päivän puuhiin. Välillä aamutouhuja säestää ilakoivien lokkien kuoro, välillä mustarastaiden moninainen laulukonsertti ja toisinaan laitan jo sängystä käsin soimaan lempeää jazzia. Kahvi tippuu ja mustikat sulavat aamusuihkun aikana. Pidän aamupalaa päivän tärkeimpänä ateriana. Se luo hyvän perustan koko päivälle. Koostan sen niistä raaka-aineista, joita sattuu sillä hetkellä löytymään, kuitenkin mahdollisimman monipuolisesti ja kaikki ravintoaineet huomioiden. Arkena pyrin tekemään jotain simppeliä, viikonloppuisin saatan käyttää sen valmistamiseen enemmän aikaa ja yhdistää sen vaikka brunssiksi lounaan kanssa. Kesä innoittaa kekseliäisyyteen myös aamiaisen suhteen ja joskus on ihana nauttia aamiainen vaikka rantakah

Että voi ihminen olla fiiliksissä tästä kesästä. Puhun jo kesästä, sillä ilokseni olin tänään ensimmäistä kertaa lenkillä t-paidassa. Viime päivinä on saanut nauttia auringosta ja lämmöstä mielin määrin. Aamulenkit ovat taas astuneet aikatauluun ja onkin ollut mahtavaa olla aitiopaikalla seuraamassa, kun linnut konsertoivat ja tekevät merenrannassa aamupesujaan ja toisaalta valkovuokot heräilevät niityn laidalla kostean yön jälkeen. Jokaiselle aistille jotakin. Väitän, että kaikki tämä ei tuntusi niin ihanalta, jollei olisi ainutlaatuinen tilaisuus nauttia neljästä vuodenajasta. Tässä hieman viime päivien tunnelmaa ulkosalta lenkin varrelta:  Uskon kovasti, että kaikilla (korostan ihan kaikilla), on mahdollisuus vaikuttaa myönteisesti omaan elämäänsä, olivatpa lähtökohdat millaisia tahansa. Niin moneen asiaan on voi vaikuttaa itse ja asenne elämään kuitenkin loppupeleissä ratkaisee sen, onko koskaan tyytyväinen ja onn

Leppoisaa Helatorstaita! Sateisesta säästä huolimatta, oli ihana aukaista ikkuna juuri herättyään ja aistia raikas ilma ja meren tuoksu. Alkuviikolla vielä suunnittelin tälle päivälle auringossa makoilua,piknikkiä ja paljon ulkoilua. Sadepäivän sattuessa tehdäänkin sitten suunnitelmiin hieman muutosta. Ei sitä pidä jäädä harmittelemaan, vaan vaihtaa suunnitelmaa ja puuhailla sadejuttuja. Nyt onkin hyvä hetki tehdä hieman lisää kevätsiivoja ja toisaalta suunnata ulos, kun sade taukoaa. Aika lailla tasan vuosi sitten makoilin sairaalassa, kun olkapääni oli operoitu isosti kolmannen kerran. Muutamaa päivää aikaisemmin olin jättänyt taakseni unelmatyöni ja ammattini. Olin sairaalassa kolme päivää ja muistan, kuinka vielä viimeisenä aamuna kotiin lähtiessä ja viimeisiä röntgeniä otettaessa pyörryin kahteen otteeseen, kun kroppani sietää hyvin huonosti nukutusaineita ja vahvoja lääkkeitä. Kivut olivat kuitenkin niin kovat, että sain kipulääkettä sekä tipalla, että piikillä reiteen. Ihan

Vappu! Lapsuudesta päällimmäisenä mieleen muistuvat torilta haetut foliopallot ja isän tekemä sima. Molemmissa näissä oli jotain erityistä, jotain mitä minään muuna vuodenaikana ei saanut. Muistan kyllä vieläkin sen tunteen, kun sai itse valita oman näköisen pallon ja sitä säilytettiin hartaasti pitkälle alkukesään asti, kunnes se mateli lattialla velttona. Toisena muistan aina siman teon. Perheessämme äiti on aina laittanut ruoat, mutta isän bravuurina on itse tehty sima. Rusinoiden nousemista seurattiin päivittäin ja oi sitä hetkeä, kun sai ensimmäisen kerran taas vuoteen maistaa simaa äidin leipomien tuoreiden munkkien kera. Laitoin itsekin viikko sitten siman tulemaan. Mielestäni se kuuluu ehdottomasti vappuun ja on niin yksinkertaista tehdä, että mielellään sen kerran vuodessa tekee. Tänä vappuna järjestän vappujuhlat nuorille 5.-ja 6.-luokalaisille neideille, toisinsanoen kummitytölleni, hänen siskolleen ja muutamalle heidän ystävällleen. Ohjelmassa on yhdessä tekemistä, vappuj