Beauty or the Beast?

Olen viimeaikoina pohtinut paljon ihmisten käytöstä: omaani, työkavereiden, perheenjäsenien, ystävien, tuttujen, puolituttujen. Helposti tulee tuomittua ihmisten toimia suoralta kädeltä sen enempää miettimättä. Miksi joku sättii aviomiestään? Miksi joku ei huolehdi omasta terveydestään, vaikka sille selkeästi olisi aihetta? Joku syyttää epäonnistumisestaan aina muita. Eikö se vieläkään ole oppinut?  Näitä erilaisia tarinoita on arjessa pilvin pimein.

Helppoa on olla ymmärtämättä. Todeta vain, että tyhmä mikä tyhmä. Kehittävämpää olisi kuitenkin pohtia, mitä ihmisen käytöksen taustalla on. Uskon, että suurin osa ihmisistä on pohjimmiltaan hyviä ja hyvätahtoisia. Meillä on kuitenkin omat motiivimme toimia eri tavoin eri tilanteissa.

Jos ihminen ei välitä itsestään, eikä huolehdi omasta terveydestään ja hyvinvoinnistaan, niin se ei suoranaisesti tarkoita, etteikö henkilö haluaisi olla terve ja hyvinvoiva. Luultavasti asia kaivertaa hänen itsensäkin mieltä ja huolettaa, mutta voimia muutoksen toteuttamiseksi ei ole tarpeeksi.

Monesti parisuhdeongelmat kärjistyvät arvostuksen ja kunnioituksen puutteen takia. Silloin paha olo purkaantuu huonona käytösenä toista kohtaan joistain ihan toissijaisesta aiheesta. Kissan nostaminen pöydälle kun on vaan niin vaikeata. Jopa asioiden tilan tunnustaminen itselle voi viedä aikaa ja olla pitkä tie.

Uskon, että jos uskaltaa reilusti ja rehdisti ensin tunnustaa itselle sen, mitä haluaa ja mistä unelmoi, voi olla ajatuksiensa takana ja toimia oikein myös muita kohtaan. Jos kuitenkin tekee jotain sellaista, joka ei täysin tyydytä (työ, parisuhde, elämäntyyli, ystäväsuhteet), alkaa se kääntyä itseä ja muita vastaan. Tyypillisesti ensin haetaan iloa,innostusta ja motivaatiota muista asioista ja jätetään vaikea asia käsittelemättä, kunnes se tulee väistämättä eteen. Tästä hyvänä esimerkkinä terveyden laiminlyöminen. Riski ei vielä aiheuta toimintaa, mutta puhjennut sairaus saattaa jo aiheuttaa. Tai kokoon kuivunut parisuhde jätetään taustalle. Ei tehdä mitään ratkaisevaa päätöstä, mutta toisaalta ei olla valmiita tekemään sen edistämiseksikään mitään. Työ ja muuten kiireisenä pysyminen pitää mielen virkeänä.

Joskus on ihan hyvä pysähtyä ja miettiä nimenomaan omaa käytöstään. Miksi toimin näin? Mikä minua motivoi? Toiminko oikein itseäni ja muita kohtaan? Voisinko kenties tehdä jotain toisin ollakseni parempi itseäni ja muita kohtaan?

Mielestäni tämä seuraava video vanhasta ihanasta Disneyn sadusta osoittaa tämänkin todeksi!Eikö tulekin lämmin ja lohdullinen tunne sydämeen tämän Kaunotar ja Hirviö kohtauksen jälkeen?

http://www.youtube.com/watch?v=pgux2XJYcw4

Lämpöistä, iloista ja hyväntahtoista viikkoa kaikille!


Ikuinen romantikko Maria ;)