Tietoa lisää vai taitoa enemmän?

Oli hieno lukea tämän viikon uutisista, kuinka jo alakouluissa aletaan opettamaan terveystietoa - ja taitoa. Elämme maailmassa, jossa erilaisia arkikäyttäytymiseen vaikuttavia trendejä tulee ja menee. Sosiaalinen media mahdollistaa ympärivuorokautisen toisten elämän seuraamisen ja vertaamisen. Kun ei ole mitään todellista hätää, päivitellään vaikka postimerkin tyyliseikkaa tai Teemu Selänteen ajatuksia. Lapset juoksevat kunnianhimoisissa harrastuksissa ja vanhemmat taiteilevat viikko kerrallaan logistiikan kanssa enemmän kuin Keskon ja Inexin tavaraliikenne yhteensä.

Kaikelle tavalliselle jää kovin vähän aikaa. Tiedättekö, sellaiselle kotoilulle, yhteisille ruokailuhetkille, ulkoiluretkille, pelailulle, leikille jne. Toistamme päivästä toiseen tapoja ja ruutineja, joita emme välttämättä edes tiedosta. Ja yhden asianhan tiedämme kaikki: vanhojen, juurtuneiden toimintatapojen muuttaminen se vasta vaikeaa on.

Monelle arki on yhtä ärsykkeiden katkeamatonta ilotulitusta. Samaan aikaan arvostettavin asia työelämässä on palautua psyykkisesti. Unen tärkeydestä puhutaan paljon, mutta silti Suomi kukoistaa uni - ja nukahtamislääkkeiden käytön kärkipäässä.

Mielestäni jonkilaiselle elämänhallinnan, ajanhallinnan ja mielenhallinnan opetukselle on todellakin tilaa. On myös yhtä tärkeää opettaa yhteistyötaitoja, kommunikaatiota ja empatiakykyä. En tarkoita aliarvioida vain nuorinta sukupolvea, vaan näiden puutetta on ihan jokaisessa ikäluokassa. Jos näitä taitoja opetettaisiin nuoresta pitäen jo koulussa (ja erityisesti kodissa), olisi meillä Suomen tasolla aika monta isoa murhetta vähemmän. Ongelma nykypäivänä ei ole tiedon puute. Tietoa on saatavilla yllin kyllin. Kriittisyys, käytännön viisaus ja taito ovat puutteellisia.

Toiminta on ainoa asia, joka lopulta määrittää tärkeysjärjestyksen. Jos meistä jokainen listaisi kolme itselle tärkeintä asiaa ja viereen prosentit, kuinka paljon niihin panostamme, se saattaisi olla pysäyttävää luettavaa. Kokeile vaikka!

Mitä, jos ulkoilisimme enemmän, nukkuisimmeko paremmin? Mitä, jos nukkuisimme paremmin, söisimmekö viisaammin? Mitä, jos löytäisimme itseämme myös viihdyttävän liikuntalajin, olisiko helpompi nousta sohvalta? Jos malttaisimme käydä nukkumaan laskien siunauksia elämässämme, olisimmeko kiitollisempia kuin Facebookin news feediä selatessamme?

Meillä on ihmisinä ainutlaatuinen kyky reflektoida omaa ajatteluamme ja mahdollisuus valita, mihin kohdistamme huomiomme, käyttäkäämme siis sitä.

Iloa päivääsi,


Maria