Suloista suvea!

Hieman on kesäkuussa kiirusta pidellyt, opintojen ja töiden parissa. Italian opinnot kaiken muun ohessa työllistivät aika mukavasti, sillä tahti alkeiskurssilla oli kova tiiviistä sisällöstä johtuen. Kieli on kuitenkin mielettömän kaunis ja kovasti odotan, että pääsen niitä vähäisiäkin taitoja joskus hyödyntämään esimerkiksi jollekin ihanalle viinitilalle. ;) Pohjois- Italia on aikalailla tullut koluttua, mutta keskeltä ja etelästä on paljon upeita paikkoja näkemättä. Ajattelin tässä jossakin vaiheessa järjestää illanvieton, jossa varmasti maistellaan jotakin la cucina italiana- herkkuja, voisin niistä tehdä tännekkin jonkinlaisen postauksen. :)

Juhannuksena kuitenkin sain ihan täysin rentoutua ja nauttia Suomen ainutlaatuisesta ja upeasta kesästä. Kokonaisuudessaan keskikesän juhla oli yksi parhaimmista ja upeita muistoja kertyi taas matkaan mukaan. Juhannukseen kuului puusaunan pehmeitä löylyjä, maukasta grilliruokaa ensiluokkaisista aineksista, kokkoristeilyä Porvoon saaristossa, haitarimusiikkia,upeita auringon laskuja, uimista, juhannustanssit, kahvittelua puutarhassa ja lenkkeilyä maalaismaisemissa. Vaikka olen syntyjäänkin Helsinkiläinen, olen sydämeltäni kyllä ihan maalainen. Paljon olen maalla lapsenakin viettänyt aikaa. Elämä on siitä ihanaa, ettei sen tarvitse olla lopun elämää samanlaista. Tässä elämäntilanteessa ainoa vaihtoehto on asua kaupungissa, mutta ehkä joskus elämä vie maaseudun rauhaan. Nautin kyllä nyt niin paljon ympärillä olevista asioista, että tässä hetkessä on hyvä olla ja elää juuri näin.

Kun pyöräilin tänään kylänraitilla kissankellot pyöränkorissa, kukkashortsit jalassa, heinänkorsi suussa,ahomansikan maku huulilla,peltomaisema edessä ja suvituulen hellimänä, ei voinut muuta kuin ihmetellä elämän ihanuutta.

Juhannustunnelmia:

Kokkoristeily, Porvoon saaristo






















Useita kokkoja matkan varrella, tässä yksi



























Kaunis auringonlasku merellä























Maalaismaisemaa























Luonnnonkukkia kahvipöytään























Käyn ahon laitaa...























Mukavaa viikkoa ja lämpöisiä kesäpäiviä, neiti kesäheinä jatkaa kauniin kesäillan viettoa! :)

Kommentit

  1. Susanna 26. kesäkuuta 2013 klo 19.59

    Oli varmaan huippukiva juhannus! Maisemat ja tunnelma ainakin näyttää kuvien perusteella ihan suomimeiningiltä ja tosi tunnelmalliselta :) Italia on ihana kieli, harmittaa kun amk-aikoina ei mukamas kerinnyt sitä opiskelemaan. No, täytyy varmaan koittaa nyt kun aikaa on enemmän :) Mukavaa viikon jatkoa ja helteisiä rantsukelejä!

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Runoja rakkaudesta ja elämästä

Kuva
Heippa! Iloista elokuun alkua. Kesä on vierähtänyt nopeasti, mutta onneksi loppukesän lämpöisiä päiviä ja pimeitä iltoja on vielä edessä. Heinäkuu on mennyt töitä tehden,opiskellen ja sopivasti rentoja päiviä vietellen maalla ja merellä. Kesä lienee onnistunut, koska mieli on levännyt,vitamiinit on säilötty talvea varten ja uusia elämyksellisiä kokemuksia on roppakaupalla tarttunut matkaan mukaan. Parhaita muistoja kesältä ovat kuitenkin mielestäni kaikki ne ihanat,pienet ja kauniit hetket, kuten aamiainen merenrannalla, kirjan lukeminen raikkaassa kesätuulessa tai pitkä lenkki auringossa. Elämän pieniä asioita, jotka merkitsevät paljon. Arki on taas kovin tervetullutta ja syksyä odotan innolla! Kesäpuuhien lomassa olen lueskellut paljon kaikenlaista ja jotenkin tässä hetkessä Tommy Tabermannin koskettavat tekstit ja runot ovat olleet suosiossani. Ajattelin jakaa niistä parhaita paloja tässä hieman kesäisten kuvien kera. Minne, minne kysyin, tyhmä kun olin Yhdessä, sinä vastas
Lue lisää

Arvostus, kunnioitus ja kultaiset säännöt

Nykyään puhutaan paljon ihmissuhteiden perusarvoista siviilielämässä ja yhtä lailla työelämätaitojen yhteydessä. Ihmisiin vetoavat inhimilliset, pienet, hyvät teot toisia kohtaan, joita sitten mm. sosiaalisessa mediassa jaetaan ja tykkäillään ahkerasti. Yritysjohtajat puhuvat läsnäolosta ja kommunikaation tärkeydestä ja tirauttavat ehkä pari kyyneltäkin jonkin mehukkaan tarinan kera. Onnellisuustukimuksia julkaistaan tuon tuosta, joissa kaikissa korostuu kiitollisuus, toisten auttaminen ja omien vahvuuksien tunnistaminen. Kuinka paljon nämä näkyvätkään todellisessa arjessa? Kauniita asioita kaikki ja ikävä kyllä sanat eivät kyllä aina riitä tekoihin asti.  Hyvin tärkeänä perusarvona näen ainakin itse toisen ihmisen kunnioittamisen. Kunnioittaminen syntyy avoimuudesta, rehellisyydestä, kuuntelemisesta, avoimesta vuorovaikutuksesta, hyvästä käytöksestä ja oikeudenmukaisuudesta. Nämäkin ovat niitä kuuluisia kauniita sanoja niin kauan, kunnes rehellisyys näkyy pelkäämättömänä ja avoimena
Lue lisää

Tietoa lisää vai taitoa enemmän?

Kuva
Oli hieno lukea tämän viikon uutisista, kuinka jo alakouluissa aletaan opettamaan terveystietoa - ja taitoa. Elämme maailmassa, jossa erilaisia arkikäyttäytymiseen vaikuttavia trendejä tulee ja menee. Sosiaalinen media mahdollistaa ympärivuorokautisen toisten elämän seuraamisen ja vertaamisen. Kun ei ole mitään todellista hätää, päivitellään vaikka postimerkin tyyliseikkaa tai Teemu Selänteen ajatuksia. Lapset juoksevat kunnianhimoisissa harrastuksissa ja vanhemmat taiteilevat viikko kerrallaan logistiikan kanssa enemmän kuin Keskon ja Inexin tavaraliikenne yhteensä. Kaikelle tavalliselle jää kovin vähän aikaa. Tiedättekö, sellaiselle kotoilulle, yhteisille ruokailuhetkille, ulkoiluretkille, pelailulle, leikille jne. Toistamme päivästä toiseen tapoja ja ruutineja, joita emme välttämättä edes tiedosta. Ja yhden asianhan tiedämme kaikki: vanhojen, juurtuneiden toimintatapojen muuttaminen se vasta vaikeaa on. Monelle arki on yhtä ärsykkeiden katkeamatonta ilotulitusta. Samaan aik
Lue lisää