Hitaasti hyvää tulee!

























Ota pala leipää
ota se vastaan
niin kuin tarttuisit
kädestä ystävää.
Ota muutama muru
uskoa ja toivoa,
muutama jyvä kaikkea hyvää.
Ota niin paljon rakkautta
kuin käsiisi mahtuu.
Ota ja maista
niin kuin suudellaan.
Ota leipä vastaan,
kun leipä annetaan.
Opi leivän laulu:
Vain murrettu leipä
on kokonainen leipä.


– Tommy Tabermann


Lämmin leipä ystävälle viemisiksi
Viikonloppuaamun aamiaiselle
Keiton kylkeen
Alkupalaksi bruchettan muodossa
Evääksi metsäretkelle
























Siinä joitain hetkiä, jolloin leipä maistuu erityisen hyvälle. Arkena pyrin syömään leipää vain rukiin muodossa, ehkä palan aamiaisen yhteydessä, mutta viikonloppusin on kyllä aika ihanaa paistella tuoretta leipää aamiaispöytään. Omiin leipiini käytän millon minkäkinlaista seosta eri jauhoista, leseistä, rouheista ja siemenistä. Joskus sinne saattaa eksyä esim. kuivattua karpaloa ja pähkinöitä. Kuivatuista hedelmäsekoituksista, yhdessä siementen kanssa, saa aivan ihanaa hedelmäistä aamiaisleipää. Vain mielikuvitus on rajana, kun taikinaa pyörittelee.

Leipä on vähän sellainen juttu, että sitä oppii tekemään vain tekemällä. Olen tässä muutaman vuoden pyöritellyt erilaisia ohjeita ja käyttänyt eri kohotusaikoja, mutta olen päätynyt kyllä usein tekemään hitaasti nostatetulla taikinalla ja paistamaan sen kuumalla alustalla. Näin oman empiirisen tutkimukseni mukaan leivästä tulee parasta. Teen taikinan usein nousemaan edellisenä päivänä, esimerkiksi alkuillasta ja paistan leivän sitten aamuvarhain.

Itse suosin leivän raaka-aineina:

Puolikarkeaa luomu vehnäjauhoa
Ruisjauhoa
Ruisrouhetta
Spelttilesettä
Kauralesettä

 Kuivattuja hedelmiä
Cashew- pähkinää
Seesamin siemeniä
Kurpitsan siemeniä 

Pataleivän perusohje menee seuraavasti:

  • 4 dl kädenlämpöistä vettä
  • pieni nokare hiivaa / 1/2 tl kuivahiivaa
  • 1,5 rkl sormisuolaa
  • 7 dl (vehnäjauhoja)

Suosittelen käyttämään jauhoista suurimman osan vehnää, mutta osan voi aivan hyvin korvata makunsa ja mieltymyksensä mukaan. Taikinaa ei tarvitse vaivata, ainekset vain pyöräytetään löysähköksi taikinaksi ja annetaan kohota 12-16 tuntia. Taikinan voi kohottaa myös vielä hitaammin (22h ajan) esimerkiksi jääkaapissa. Patongit ja sämpylät paistan kuumennetulla pellillä (ilman leivinpaperia) ja leivät teen padassa. Uuni saa olla kuumalla, noin 225 asteessa. Pataleivissä kannen voi pitää päällä ensimmäisen puolentunnin ajan, jotta kosteus tiivistyy ja leivän pinnasta tulee rapea. Loput 15 minuuttia leipää kannattaa paistaa ilman kantta upean värin saamiseksi.

Nämä kylmät ja pimeät illat ja hämärät viikonloppuaamut sopivat oikein hyvin taikinaterapiaan, kokeile rohkeasti! :)

Lämpöisin leipuriterkuin,

Maria

Kommentit

  1. Sämpyläkanavat aktivoitui taas. Ehkä jonain päivänä pääsen ajatuksen tasolta jopa leipomaan asti! Sä olet niin ahkera aina tekemään kaikenlaisia ihania juttuja!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Leipominen on kovin rentouttavaa puuhaa :) Rohkeasti vaan yhdistelemään omia lempparimakuja!

      Poista
  2. Oi miten ihana kirjoitus ja blogi <3 itse vehnä- ja maitoallergisena teen paljon itse leipää, sämpylöitä ym. ja niissä parasta on kohotusaika. Sillon tuntuu, että maailma saa hetkeksi pysähtyä ihan luvan kanssa. Taikinaterapia siis toimii :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiva kuulla, kiitos kovasti. <3 Nimenomaan - kaikki elämässä tapahtuu nykyään heti tai viimeistään nyt. Joskus on ihanaa olla hidas ihan luvan kanssa. ;) Ihania leipomishetkiä Sinulle!

      Poista
  3. Heippa, teen koulussa pienimuotoista tutkimusta blogeihin liittyen. Olisko mahdollista saada sun sähköpostiosoitetta, jotta voisin lähettää sulle pienen kyselyn?

    heini.kangas-heiska@student.laurea.fi

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Runoja rakkaudesta ja elämästä

Arvostus, kunnioitus ja kultaiset säännöt

Tietoa lisää vai taitoa enemmän?