Aika - niin suhteellinen käsite

Aika on suhteellinen käsite. Milloin viimeksi muistat jonkun sanoneen sinulle, että:"kun ei ole aikaa!". Luultavasti muistat kyseisen vuoropuhelun jonkinlaisessa yhteydessä hyvinkin lähiajoilta. Aika on jotakin ei kosketeltavaa ja hengetöntä. Jos sitä syyttää, siihen ei satu, eikä se pistä vastaan. Siksi se on hyvä tekosyy.

Monet pitävät itsestä huolehtimista tärkeänä asiana, mutta uhraavat siihen yllättävän vähän aikaa. Samalla kun ihmiset valittavat ajanpuutetta esimerkiksi liikunnan harrastamisen kohdalla, tarjonta ja mahdollisuuden monipuolistuvat. On kuntosaleja, joihin pääsee kellon ympäri. Keskukset tarjoavat mahdollisuuden lapsiparkkeihin. On yhteisiä vanhempi-lapsi liikuntamuotoja. On puolen tunnin tehotunteja. Ja vaikka sun mitä. Ja tosiasiassa kunnon pulkkamäki ilakoinnit, mäet juosten ylös, kuluttaisivat energiaa montaa tehojumppaakin enemmän.

Ystävien tapaaminenkin on välillä ajasta kiinni. Vai onko!? Moni ainakin uskottelee itsellensä niin. Siitä helposti tingitään ja unohdetaan se tosiseikka, että ilman ystäviä elämä olisi kuitenkin kovin onnetonta. Ja monesti, kun tapaaminen saadaan järkättyä, sen voimaannuttava vaikutus kestää pitkään ja huomataan, miten tärkeää ajatusten vaihtaminen ja yhteinen aika tärkeiden ystävien kanssa on. Se ei siis pitäisi olla ensimmäisenä tinkimislistalla.

Terveellisen ruoan valmistaminen on myös aikaa vievää. Kuinka niin? Pakastin on keksitty, jonne saa taltioitua isompia eriä valmiiksi annoksiksi ja loppupeleissä ratkaisevinta on kuitenkin se, mitä kaupasta mukaansa nappaa. Suunnitelmallisuus säästää aikaa ja hermoja, sekä pelastaa monesti niiltä huonoilta paniikkiratkaisuilta.

Läheisten huomioiminen tai kylässä käyminen tuottaa monille päänvaivaa juuri ajanpuutteen takia. Vasta sitten, kun jotain tapahtuu tai kenties menettää jonkin rakkaimmistaan, tulee huono omatunto. Ovatko nämäkään kuitenkaan loppupeleissä ajasta kiinni.

Tarkoituksenani oli vain herätellä pohtimaan omaa elämää. Millaisissa tilanteissa sitä tulee jätettyä tekemättä asioita ajanpuutteen vuoksi? Kuinka tärkeitä nämä asiat ovat itselle? Mitä niin poikkeuksellisen tärkeää näiden tilanteiden tilalle on tullut. Aina ei tarvitse jaksaa, mutta jos lähtökohtaisesti syyttää väärää asiaa, on sitä mahdotonta muuttaa. Toisaalta, kun tunnustaa itselleen asian oikean laidan, saattaa ehkä päästä syyhyn helpommin käsiksi. Aikaa saa aina järjestettyä, toinen asia on sitten se, mitä varten sitä aikaa haluaa järjestää.

Itseään on hyvä ja otollinen aika herätellä näin vuoden loppupuolella ja uuden vuoden alkaessa :)

Erään erittäin fiksun opettajani sanat Vierumäki ajoilta, ovat iskostuneet päähäni ja olen ehdottomasti hänen kanssaan samaa mieltä: myöhästyminen ei useinkaan ole ajan puutetta, vaan kunnioituksen puutetta. Tämän voisi hyvin myös rinnastaa muuhun ajankäyttöön. 

Mukavia vuoden viimeisiä päiviä ja oikein paljon iloa, valoa, unelmia ja uskallusta kaikille vuoteen 2013!

With love,

Maria