Muutoksen aika?

Uusi vuosi tuntuu olevan monelle muutoksen aikaa elämän eri osa-alueilla. Alkuvuodessa, ihan samalla tavalla kuin maanantaissa, on jotain uuden alun voimaa, mikä saa ihmiset hakemaan parempaa tulevaisuutta. Entiset uudenvuodenlupaukset on vaihdettu ehkä nykyään enemmän toiveisiin. Enää ei välttämättä keskitytä siihen, mikä on pielessä, vaan keskitytään siihen, mitä voidaan vielä saavuttaa tullakseen esimerkiksi terveemmäksi tai onnellisemmaksi. Hyvä niin. Osa ottaakin itseään niskasta kiinni. Toiset jatkavat rypemistä negatiivista energiaa tuovissa asioissa ja jotkut toivovat naapurin kauniille rouvalle mielummin lisäkiloja, kun tekisivät töitä oman hyvinvointinsa eteen.

Muutos prosessina ei sinänsä ole kovin helppo. Se tarkoittaa jotakin muuta, mitä nykytilanne on. Aikakoneella kun ei ole mahdollista matkustaa eteenpäin tai muuten saada tulevasta mitään käsitystä, se  pelottaa. Se on täysin luonnollista. Olisi paljon helpompaa, jos voisimme hetkeksi hypätä paremmin voivan ihmisen kroppaan ja tunnustella, miltä se kaikki tuntuu sisäisesti ja ulkoisesti tai voisimme hetkeksi heittäytyä oravanpyörästä niitynreunalle keräämään kukkasia ilman huolen häivää. Ikävä kyllä se ei ole mahdollista.

Itseään voi motivoida muutokseen monella eri tavalla. Nyt alkuvuonna kuulee taas mitä kekseliäämpiä motivointikeinoja. Joillain morsiuspuku saa aikaan kiinteytyskuurin, joku palkitsee itsensä tatuoinnilla työrupeamasta ja osa yrittää motivoitua tarkkailemalla painoaan joka aamu Kekkosen dieettiä noudattaen. Kuka tahansa näistä edellämainituista voi onnistua prosessissaan yhtä hyvin.

On kuitenkin eräs varma ja mielestäni kokemuksen syvällä rintaäänellä parhaaksi koettu tapa motivoitua. Se on nimittäin tulos. Jos parisuhderintamalla on mennyt jo pidemmän aikaa huonosti, ammatillinen motivaatio on hakoteillä tai terveyttä on laiminlyöty, ei ole mitään varmempaa keinoa motivoitua, kun se että huomaa muutoksella olevan positiivisia vaikutuksia omaan hyvinvointiin. Pelko muutoksesta on usein negatiivista, vaikka itse muutos voi olla hyvinkin positiivinen asia jälkeenpäin ajateltuna. Myöhemmin tulee jo ajatus, että: "miksi en aiemmin toteuttanut tätä?". Kyllä se niin on, että painon pudotuksessa paras motivaattori on se, kun vaatteet tippuvat päältä ja olo kevenee. Oman itsensä etsinnässä se, kun taas muistaa, että: "tälläinenhän minä olinkin, näistä asioista pidän." Huonon parisuhteen taakse jättämisessä se tunne, kun tajuaa miten paljon parempi on olla vaikka ihan yksin. Työpaikan vaihdossa se, kun tuntee pääsevänsä hyödyntämään ehkä taas omia ainutlaatuisia kykyjään eri tavalla.

Probleema piilee siinä, että tuloksia ei noin vain heti synny. Aluksi on oltava rehellinen itselleen. Mitä haluan? Mitkä asiat saavat minut voimaan hyvin ja mitkä huonosti? Kasvattamalla positiivisten asioiden lumipalloefektiä ja tekemällä aktiivisesti huomioita omasta kehostaan ja mielestään, itsetuntemus lisääntyy ja hyvien vaikutusten myötä myös motivaatio paranee ja saa tukevan pohjan.  Aluksi kaikki muutos vaatii kehon ja mielen totuttamista. Se voi viedä yksilöllisesti ja tapauksesta riippuen viikoista kuukausiin. Tottumiseen pitää kuitenkin luottaa. Ihan samalla tavalla, kun totut juomaan saunakaljan tai totut ostamaan suklaapatukan joka kauppareisulla, totut tekemään niitä terveellisiäkin valintoja. Tottumisvaiheen jälkeen tuttu aamupalajugurtti marjoilla voi olla se asia, jota ikävöit esimerkiksi lomamatkalla croisantteja notkuvan aamiaispöydän äärellä. Tärkeintä on siis edetä vaihe vaiheelta.

1. Tiedosta mitä haluat
2. Totuta keho ja mieli muutokseen
3. Tutkiskele muutoksen tuomia positiivisia asioita itsessäsi
4. Nauti :)

Ole siis rehellinen itsellesi ja tartu haaveisiisi nyt, ei huomenna.

Iloista viikkoa, pian saadaan toivottavasti talvi myös etelään. Joku täällä jo innoissaan odottelee aamukuuden hiihtolenkkejä.:)

Halein,

Maria