I love me

Messut- mikä kansan liikkeelle paneva voima! :) Hyvä niin, etenkin, kun viime viikonloppuna Messukeskuksessa aiheena oli terveys ja kauneus. Luonnollisesti pyörähdin sunnuntaina itsekin messuilla, sillä aihe kovin vahvasti liittyy omaan ammattiini ja kiinnostuksen kohteisiini. Ja sen lisäksi, ihana oli tavata tuttuja!

Muutama viikko takaperin kuulin ensimmäisen kerran messujen uuden nimen. I love me kuulosti ensi kuulemalta jotenkin hassulta. Mietin, minkälaisia ajatuksia uusi kauneus-, terveys- ja muotimessujen nimi minussa aiheuttaa. Itsestä huolehtiminen, itsensä kunnioittaminen, oman tien löytäminen ym. nousivat päällimmäisinä mieleen. Väistämättä myös mielikuva itserakkaasta oman navan tuijottajastakin käväisi mielessä.

Nykypäivänä hyvinvoinnin kuilu on suurentunut. Suomen kaltaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa jonkinlainen taloudellinen selviytyminen on melko hyvin taattu, verrattuna moniin muihin maihin, mutta terveyden ja etenkin mielenterveyden erot ovat suurentuneet huimasti. On erittäin hyvää oloa ja todella pahaa oloa. On fyysisesti hyväkuntoisia ja erittäin huonokuntoisia. On huonoa itseluottamusta ja epävarmuutta, mutta puheenaiheena on viimeaikoina ollut paljon myös sairaalloinen narsismi.

Onko perusterve itseluottamus ja hyvä henkinen- ja fyysinen tasapaino kohta katoava luonnonvara?

Olin eilen menossa tanssitunnille ja ennen tunnin alkua ajattelin hyödyntää odottelun tekemällä pientä lihaskuntoa keskivartalolle. Menin kuntosalin vapaapaino osaan, jossa oli hyvin tilaa tehdä matolla vatsalihaksia. Toisella puolella tilaa treenasi nainen, täysissä tällingeissä ja silikonit esillä.  Nainen kyllä treenasi, mutta lähes koko ajan keimaili ja tuijotteli itseään peilistä vilkuillen myös muiden reaktiota omaan käytökseensä. Ja vuosia niissä ympäristöissä työtä tehneenä voin sanoa, että kyse ei ollut tekniikan varmistamisesta. Samaan aikaan toisella puolella salia mies poseerasi peilille juuri pumpattujen hauistensa kanssa. Fyysisesti he olivat varmasti oikeinkin hyvässä kunnossa, mutta mitenköhän henkinen puoli?

En missään nimessä tarkoita, etteikö peilikuvalleen saisi hymyillä, olla siitä ylpeä ja tyytyväinen, mutta narsistinen persoonallisuushäiriö on valitettavan yleistä ja poikkeaa terveestä narsismista hyvin paljon. Toisaalta taas huono itseluottamus ja itsensä aliarvostus on yleistä sekin.

Messujen pääteemana oli mielestäni vihdoin ja viimein oivallettu kokonaisvaltainen hyvinvointi. Ei pelkästään liikuntaa ja ravitsemusta, vaan hyvin isona osana koko elämän hallinta. Tähän aiheeseen oli hyvin paljon erilaisia luentoja ja harjoituksia tarjolla: mielen hallintaa, stressin hoitoa, voimaantumista jne. Nämä ovat nykypäivänä tarpeellisia työkaluja kaiken suorittamisen keskellä.

Ollaan ylpeitä itsestämme juuri sellaisina kuin olemme. Yritetään vaalia ainutlaatuisuuttamme ja ollaan vilpittömästi iloisia myös toisten saavutuksista. Kehitetään itseämme omien voimavarojen rajoissa. Rohkaistaan, autetaan ja kuunnellaan toisia. Korvataan kateus ja katkeruus omilla rohkeilla valinnoilla.

 Eiks ni!? :) Energiaa viikkoon ja valoa pimeneviin päiviin!

Maria