Minäkö meditoin?

No vitsivitsi! En sitä ihan vielä sellaiseksi kutsuisi, mutta viimeisen viikon olen tehnyt joka aamu jonkinlaista keskittymis- ja rentoutusharjoitusta. Sain inspiraation luettuani Hyppösen kirjan Nautitaan raakana.

Olen aina suhtautunut aika skeptisesti kaikkiin tuollaisiin "hömpötyksiin", mutta päätin kokeilla salaa kotona, ilman mitään sen suurempaa syytä ja omilla metodeillani. Myin sen itselleni ennemminkin rentoutushetkenä, kuin minään varsinaisena meditointina.

Päätin toteuttaa tätä, miksi sitä nyt kutsuisin...vaikka sitten keskittymisharjoitustani aamuisin. Olen aamuisin virkeä ja halusin saada siitä hyvän pohjan tulevalle päivälle. Sytytin kynttilöitä palamaan aamu seitsemältä. Ajattelin, että ne voisivat kuulua tähän juttuun, vaikkakin poltan niitä aamuin-illoin muutenkin. Seuraavaksi siirsin sohvatyynyn istuinalustaksi lattialle ja laitoin Spotifysta jonkun Zen-Spa Music Meditation levyn soimaan hiljaa taustalle. Päädyin taustamusiikkiin, jotta pienet muut äänet eivät häiritsisi.

Olin lukenut kirjasta, kuinka toteuttaa tämän tyylistä harjoitusta. Tarkoituksena oli laskea kymmeneen hitaasti hengityksen tahtiin niin, että ulos hengityksellä yksi, sisäänhengityksellä kaksi jne. Menin tyynyn päälle risti-istuntaan ja aloitin hengittämisen. Ja alusta. Ja alusta. Ensin hommasta ei meinannut tulla mitään. Kunnianhimoisena halusin kuitenkin suoriutua tehtävästä ja harjoittelin niin kauan, että pystyin keskittymään ja sain kymmenen täyteen.

Olin istunut siinä ehkä 20 minuuttia. En tiedä tarkkaa aikaa, mutta luulisin jotain sen suuntaista. Olo oli pirteä, rento ja henki kulki pienestä flunssasta huolimatta hyvin. Seuraavat pari päivää olivat kehittymisen kannalta edistyksellisimpiä. Enää ei tarvinnut niin montaa kertaa aloittaa alusta, vaan pystyin keskittymään melko nopeasti.Joka kerta on ollut aikaisempaa parempi, olen pystynyt keskittymään aina vaan paremmin ja myöskin tuntemukset harjoituksen jälkeen ovat syventyneet. Olo on ollut todella rento ja mieli jollain tavalla avoin.

En usko, että mikään sen suurempi voima on tässä kyseessä, mutta aivan varmasti harjoitus parantaa keskittymiskykyä ja läsnä oloa. Pakko tunnustaa, että olen ehkä omaksunut sen jo ruutinikseni. Herään, juon vettä ja laitan tyynyn lattialle. Olkoon vaikutus placeboa tai ihan mitä vain, mutta olen saanut ihmeellisellä tavalla itsestäni vielä aiempaa enemmän irti. Varmasti toteutan tätä "höpöhöpö"- juttua jatkossakin, mutta juuri itselleni sopivalla tavalla ja juuri niin kauan kun se tuntuu hyvältä, omaa kehoa ja tuntemuksia kuunnellen. Olen huomannut, että on todella tärkeä siinä keskittymisen hetkessä olla vastustelematta mitään. Jos ajatukset lähtevät harhailemaan, se on hyväksyttävä, pidettävä mieli tyynenä ja aloitettava alusta. Sitkeää harjoittelua se tämäkin vaatii.

Kokeile ihmeessä. Omalla tyylilläsi ja omaan arkeen sopeuttaen. Mihin kohtaan sitä tarvitset tälläisen hengähdyshetken?


Ihanaa viikon alkua :)

Maria