Hetkessä elämisen taito

Milloin viiimeksi kuulit lintujen laulavan? Milloin viimeksi tunnustelit, miltä peittosi tuntuu? Milloin viimeksi näit lapsen iloisen ilmeen? Milloin viimeksi maiskuttelit leipäpalaa niin kauan, että se muuttuu makeaksi? Väitän, että kaiken näistä olisit voinut kokea tänään. Eikö tunnukin niin yksinkertaiselta, mutta silti niin hankalalta? Minusta ainakin. Useimmiten mielen täyttää jokin asia menneestä ajasta tai tulevan suunnitteleminen. Tässä hetkessä pysyminen on ainakin itselle todella suuri haaste. Olen luonteeltani hyvin paljon sen tyylinen, että teen kuutta asiaa samaan aikaan. Tunnen itseni silloin tehokkaaksi. Olen kuitenkin tajunnut sen, miten paljon enemmän voi saavuttaa, kun suuntaa keskittymistään intensiivisesti siihen asiaan, mitä kulloinkin on tekemässä. Monesti saatetaan käyttää aikaa päivittelemiseen tai murehtimiseen sen sijasta, että toimittaisiin. Kun teen töitä tai kouluhommia, pyrin sillä hetkellä keskittymään täysin ja eliminoimaan muut tekijät. Kun taas on aika liikkua tai rentoutua muuten, yritän saada siitä kaikilla aisteilla mahdollisimman paljon irti, jotta siitä olisi hyötyä mahdollisimman paljon. Vaikka kukin näistä hetkistä olisi ajallisesti lyhyempi, parempi keskittyminen tehostaa tekemistä niin, että olen huomannut pääseväni parempaan lopputulokseen.

Mielestäni oleellisinta hetkessä elämisessä on aito kiinnostus sitä kohtaan mitä tekee. Kaikki tehtävä ei aina ole kiinnostavaa ja kivaa. Moneen asiaan voi kuitenkin vaikuttaa omalla asennoitumisella. Olen tässä jo monta päivää työstänyt erästä talousraporttia. Sen tekeminen on aika puuduttavaa ja aihe ei välttämättä ole itselleni se kaikkein mielenkiintoisin. Asian voi ajatella kuitenkin toisellakin tavalla. Mikä on mielenkiintoista? No usein sellainen, josta tietää paljon entuudestaan ja sen tekeminen sujuu, kuin vettä vaan. Kuitenkin oppiminen on hieno asia ja aloin miettimään, mitä kaikkea olen oppinut raporttia tehdessä. Tällöin tajusin, että en ole vain puurtanut tekstiä ruudulle, vaan oppinut vaikka mitä ja uskon, että pystyn tietoa hyödyntämään jossakin yhteydessä myöhemminkin.

Tänään tauotin työskentelyäni hiihtolenkillä. Ilma oli mitä mahtavin, joten valitsin ulkoilun tanssitunnin sijaan. Lähdin aamupäivällä hiihtelemään kohti Sipoota. Auringolla ja varsinkin ensimmäisillä lämmittävillä säteillä on uskomattoman ilostuttava vaikutus. Sen huomaa sekä itsessään, että vastaantulevissa ihmisissä. Se on jotain yhteistä, jotain mistä nauttia yhdessä. Ihana ilma sai muutenkin aistit herkemmiksi. Oli ihana pysähtyä hetkeksi kuuntelemaan linnunlaulua, aistia auringon hellimän ihon tuoksua,katsella kauniita pelto- ja metsämaisemia ja tuntea lämpö iholla. Siinä samassa toki paloi kaloreita, syke nousi ja sain hyvän hien pintaan.

06:00 Aamukahvi,päivän lehdet ja rentouttavaa musiikkia

Aamupäivän aurinko,hankikanto ja 12 km hiihtolenkki

Lounaaksi kymmenessä minuutissa:lohta valkoviinissä,avokadoa,tomaattia ja mozzarellaa

Ja takaisin talousraportin pariin

Mukava päivä! Monta sivua raporttia kasassa, terveelliset ja nautinnolliset ateriat, tarpeeksi vettä, hyvä treeni ja mikä tärkeintä: monta uutta asiaa oppineena, arkisista asioista kiitollisena ja hetkessä eläneenä.

Aivan ihana viikko säiden puolesta luvassa! Tankataan aurinkoenergiaa ja murehditaan vähemmän asioista, joille ei voi mitään.


Halirutistuksien kera,

Maria- tipu :)