Tunneäly ja itsetuntemus

Tuntuu, että tällä hetkellä ihmiset kaipaavat paljon elämänhallintaan liittyvää tietoutta. Nykyään osataan kyllä käyttää kaikenlaisia hienoja tiekoneohjelmia, mutta välillä huomaa ihmisillä olevan vaikeuksia ihan tavallisten asioiden, kuten ajanhallinnan,nukkumisen, henkisen hyvinvoinnin ja oman itsensä löytämisen kanssa. On helpompaa omaksua tietoa ulkopuolelta, vapauttaa tilaa tietokoneen kuormittuneelta kovalevyltä, kuin hallita omaansa. Itsetuntemus kehittyy, milläkäs muulla, kuin tutkimalla ja kokemalla. Välillä unohdetaan se perusasia, että on mahdotonta oppia, jollei salli itsellensä virheitä ja pelkää epäonnistumista. Pelko jättää paljon kokemuksia hyödyntämättä. No onko niistä aina hyötyä - no on! Muutoin elämänpiiri kaventuu ja näemme helposti asioissa vain sen yhden näkökulman.

Ihminen tottuu. Se on ihan päivän selvä asia. Varmasti huomaat sen monenlaisissakin tilanteissa. On kyseessä sitten aamuherääminen, ilman voita leivän syöminen, yksin nukkuminen tai lähes mikä tahansa asia. Se että totumme, on hyvä asia. Mielestäni sitä pitäisi käyttää enemmän hyödyksi, mutta oikealla tavalla. Jos kaipaamme jotain muutosta, pitäisi rohkeasti uskaltaa luottaa siihen, että aika tekee tehtävänsä ja varmasti auttaa sinua prosessissasi. Jos esimerkiksi totuttelet syystä tai toisesta elämään esim. ilman valkoisia jauhoja, alku on varmasti hankalaa, sillä olet tottunut syömään niitä. Kun aikaa kuluu ja elimistö tottuu muutokseen, ei enää kaipaakaan niitä samalla tavalla,päin vastoin. Jos parisuhde on huonolla tolalla ja pelkäät eroa siksi että kuvittelet, miten kamalaa olisi nukkua yksin, luultavasti hymähdät myöhemmin mielessäsi moiselle ajatukselle.

Olen huomannut, että iänmyötä itsetuntemus on lisääntynyt hurjasti. Olen oppinut paljon paremmin tunnistamaan omat hyvät ja huonot puolet. Toisaalta oman rajallisuuden hyväksyminen on tuonut paljon helpotusta ajatteluun ja toimintaan. Terveydellisten ja muidenkin kokemusten myötä myös elämän rajallisuus on tullut jollain tavalla lähemmäksi. Parikymppisenä sitä suunnitteli paljon, suoritti  ja lokeroi asioita. Silloin tuli ehkä toistettua asioita kaavamaisesti: "niinkuin aina ennenkin"-metodilla ja sen enempää miettimättä. Unelmat sijoittuivat jonkin kauas, kauas tulevaisuuteen. Nykyään tietää enemmän mitä haluaa, on itsevarmempi ja pystyy paremmin asettumaan toisten ihmisten asemaan ja ymmärtämään erilaisia kokemuksia ja näkemyksiä. Ikävä kyllä pelkkä ikä ei tuo tunneälyä, vaan se vaatii tietoista työskentelyä oman mielen kanssa.

Suomalaisuuteen liittyy muutamia peruspiirteitä. Niissä ei ole mielestäni mitään vikaa, mutta varmasti on joskus syytä itsenkin miettiä asioita kahteen kertaan. Muutama vuosi sitten julkaistiin juttu, jossa kerrottiin mitä vanhukset kuolinvuoteellaan katuivat tai olisivat halunneet kokea. Aika moni asia liittyi ihmissuhteisiin,lapsiin ja matkusteluun. Muutama viikko sitten luin jostain, kuinka viisikymppiset kertoivat vastaanvanlaisia asioita. Nyt törmäsin tutkimukseen, jossa ihmiset olivat tuoneet esille haaveitaan. Aika monen haave liittyi matkustamiseen. Kun heiltä sitten kysyttiin aikovatko he tehdä töitä haaveensa eteen ja toteuttaa sen seuraavien vuosien aikana, 80% vastasi ei. Tässä kiteytyy aika hyvin se, miksi kateus, katkeruus, tylsistyminen,tekosyyt  ja masennus vaivaavat meidän ihmiskuntaa tällä hetkellä. Joko ei tiedetä, mitä halutaan, ei uskota siihen tai ei olla valmiita tekemään sen eteen tarpeeksi. Ja en tarkoita välttämättä matkustelua.

Tunneäly on yksi tärkeimmistä asioista elämässä, puhutaan sitten mistä osa-alueesta tahansa. Se auttaa saavuttamaan kunnianhimoisen uran, helpottaa arjen vastoinkäymisiä ja antaa ihmissuhteille aivan uuden ulottuvuuden.

Mukavaa viikonloppua ja pitäkää huolta :)

Maria

Pysähdyin tänään iltalenkillä ihailemaan kaunista auringonlaskua