Rakkautta vai rakkautta?

Kun nyt kerran viime kirjoituksessa päästiin parisuhteen maailmaan niin jatketaan vielä vähän. Rakkaus isolla R:llä. Siinä yksi elämän hienoimmista asioista, joka ei vaadi mitään ympärillensä, eikä katso rajoja. Rakkautta on olemassa monen tasoista, erilaisiin asioihin ja miljoonien erilaisten, upeiden tarinoiden synnyttämänä. On olemassa myös hyvin samankaltaisia tuntemuksia, joissa lopulta itse rakkautta on liitettynä hyvin vähän. Vaikeinta ihmisille on puida omia rehellisiä tuntemuksiaan kaiken keskipisteessä, mutta kun saa asioihin vähän etäisyyttä, ne ehkä selkiytyvät helpommin.

Kun kaksi ihmistä on yhdessä, se voi parhaimmassa tapauksessa olla vuosikymmeniä kestänyt elinikäinen rakkaustarina. On yhteisiä kokemuksia, tapahtumia, iloja, suruja, vaiheita ja kasvamista. Kun on tehty suhteen eteen töitä, eletty erillisinä yhdessä ja arvostus itseä ja toista kohtaan säilynyt, eivät vuodetkaan rakkautta kadota, päinvastoin.

Ihmisillä on eroamiseen ja yksin jäämiseen liittyen paljon pelkoja. Kokemuksesta voin tämän osoittaa todeksi. Mitä ihmeellisimpiä ajatuksia pyörii päässä ja vieläpä usein liittyen suhteen ulkopuolisiin tekijöihin. En varmasti ole ainoa, joka on näitä miettinyt pitkästä suhteesta erotessa.

Monesti illuusio onnellisuudesta ja eheydestä pitää parisuhdetta pitkäänkin kasassa. Ero rikkoisi tämän ja pelätään ns. tappiota. Usein toinen on se, joka yrittää viimeiseen asti korjata kaiken. Loppuun asti kannattaakin yrittää, mutta rakkautta on myös luovuttaa, jos yrittäminen on yksipuolista tai jollain tavalla mekaanista.

Myös yksin jäämisen pelko on monella mielen päällä. On vaikeaa edes ajatella elämää ilman toista, koska tottumus parisuhteeseen ja yhdessä elämiseen on niin valtava. Etenkin jos ei ole kokemusta elämästä ilman toista. Ehkä vasta vuosien päästä ymmärtää, mikä oli tottumusta, mikä rakkautta.

Moni uskoo, että voi muuttaa puolisossaan niitä piirteitä tai tapoja, joista ei pidä. Mielestäni ei kuitenkaan pidä lähteä siitä lähtökohdasta, että toisen on muututtava. Omaa ajatteluansa ja asenteitaan voi muuttaa, mutta se vaatii paljon aktiivista ajattelutyötä asian eteen. Ihminen voi antaa vuosia anteeksi toisen pahoja tekoja, jos uskoo kovasti voivansa muuttaa häntä. Myös itseluottamus on voinut murentua vuosien saatossa niin, että ei enää vaadi mitään.

Yhteinen pitkä historia ja lapset saattavat olla yksi suhteen jatkamisen suurimmista syistä. Ehjä nähdään ehjänä, vaikka se ei olisikaan sisältäpäin sitä. Pitkä yhteinen historia tuo väkisinkin hienoja kokemuksia ja muistoja. Näistä yli pääseminen ja katseen suuntaaminen tulevaisuuteen voi olla vaikeaa. Kannattaa kuitenkin muistaa, että muistot kulkevat aina mukana ja ovat osallisena siihen millaisia olemme juuri nyt. Elämä kuitenkin menee eteenpäin ja taaksepäin sitä on vaikea elää. Monet eivät osaa erottaa mennyttä nykyhetkestä ja vallallaan olevasta tilanteesta.

Vaikka se ei enää nykyään olekaan niin suuri asia, niin edelleen on pareja, jotka ovat näennäisesti yhdessä talouden takia. Yhteistä omaisuutta on kertynyt ja sen jakaminen voi tuntua työläältä, joskus jopa romahduttaa toisen talouden täysin. On helpompaa olla yhdessä.

Luin taannoin yhdysvaltalaisen avioerojuristin kirjoittaman artikkelin siitä, milloin parit useimmin päätyvät eroon. Vastaus oli selkeä. Mies harvoin tekee aloitetta. Hän saattaa olla etäinen, elää omaa elämäänsä, mutta useimmin nainen tekee eropäätöksen, kun ei enää jaksa.Väsytystaktiikka toimii hyvin useassa tapauksessa. 

Pelko epäonnistumisesta on paljon suurempi kuin mitä itse seuraus onkaan. Voin samaistua joihinkin noihin aiemmin esittämiini väitteisiin täysin, mutta vielä enemmän painottaisin lopputulemaa. Pelko ja ahdistus on väliaikaista. Onnellisuus jotain aivan muuta, kuin mitä luulin sen olevan.

Aito rakkaus on kunnioitusta ja arvostusta toista kohtaan. Se ei ole riippuvaisuutta, vaan tunne joka hymyilyttää syvällä sisimmässä asti. Rakastaa, arvostaa ja pitää toista ainutlaatuisena...niistä on tosi rakkaus tehty.

Ajattele nyt sitä rakkautesi kohdetta...juuri sitä...sinulla on hymy kasvoillasi, lämmin tunne rinnassasi ja kaipaat hänen lähelleen, eikö? :) Mukavaa viikkoa ja pitäkää huolta!

Maria